keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Kuulumisia tämän kesän alusta tähän päivään


Moi ihanat! Kauhistus, kuinka taas on aika vierähtänyt! En ole ehtinyt lainkaan kirjoitella teille, mikä harmittaa mua hirveästi. Olen kuvannut kolmen videon verran klippejä, mutta en ole yksinkertaisesti ehtinyt editoimaan niistä minkäänlaista kokonaista pätkää. Voipi olla, että jäävät kokonaan julkaisematta, jos en nyt lähiaikoina saa niitä tehtyä. Harmittaa todella, kun ei ehdi tekemään sellaisia asioita, joista nauttii, ja jotka kokee tärkeäksi. Tämä blogi on sellainen, jota tykkään päivittää ja haluaisin pitää tätä nimenomaan aktiivisessa käytössä, jotta mulla olisi päiväkirja omasta elämästäni ja siellä säännöllisesti asioita, joita olen tehnyt ja kokenut. Olen muuten kuvaillut myös lyhyitä pätkiä häävalmisteluista (aina, kun olen vain muistanut) ja toivon sitten häiden jälkeen tekeväni pienen videon näistä tunnelmista ennen häitä.

Haluaisin kirjoittaa enemmän arjestani, mutta nyt ei vain aika riitä tähän kaikkeen…Mua stressaa, kun työn puolesta pitäisi nyt ensi kuun aikana saada suoritettua yksi tentti, joka on melko vaikea ja kun olisi paljon muutakin suunniteltavaa. En ole täysin pystynyt keskittymään siihen ja olen todella vihainen itselleni, jos se ei jostain syystä menisi läpi. No nyt en mieti sitä, vaan palataan takaisin hetkiin, joita olen napannut kännykälläni nyt viimeisen kahden kuukauden aikana.





Kävimme kuvailemassa heti toukokuun alussa ihanassa säässä kuvia, joita on ollut kiva postailla instagramiin. Toukokuussa sai muutenkin nauttia ihanista aurinkoisista päivistä ja lämmöstä. Seuratkaa muuten ihmeessä ig-tiliäni jjjepa, sillä sitä päivittelen aktiivisemmin sekä myös snapchat samalla nimellä on aina välillä käytössä.



Kesällä on tullut myös syötyä hyvin. Avasimme tämän vuoden grillikauden uudella grillillä, jota emme ehtineet viime vuonna vielä kertaakaan käyttää. Pidimme kaasojen kanssa askartelupäivän ja bestmankin saapui paikalle ja päätimme grillata sapuskaa...noo sanonpahan vaan, että meille ei kannata tulla syömään, jos ei ole kärsivällisyyttä. :D Meni siinä ainakin reilu tunti, että miehet saivat grillin toimimaan, kun kaasu ei oikein mennyt perille. Mutta ei luovutettu ja siinä ne ruuat on nätisti grillattuna pöydällä! :D



Hieman sosiaalinenkin olen ollut, kun kavereita olen ehtinyt näkemään. Saaran kanssa olimme Riikalla yötä Hämeenlinnassa heidän uudessa omassa kodissa. Ihana oli asunto ja mukava reissu muutenkin; juttelimme, kokkailimme ja loikoilimme rannalla. Hennan luona kävin myös yökylässä Kauhajoella ja oli todella ihanaa nähdä pitkästä aikaa tuota tytsyä. Hänen kanssaan, kun näemme nykyään niin harvoin! :)





Tädinkin velvollisuuksia ja oikeuksia on hoidettu hyvin kesän aikana, kun on saanut viettää aikaa sisarusten lasten kanssa. Kahden vanhimman lapsen kanssa kävimme Särkänniemessä (tästä olen kuvannut videopätkiä, katsotaan saanko tehtyä videon) ja pienempien kanssa käyty puistoilemassa ja uimassa. Ihanaa olla näiden elämässä mukana! :)


Kuntosalilla en ole käynyt nyt puoleen vuoteen lähes lainkaan...välillä alkaa jo olemaan ikävä salitreenejä. Sählyä olen käynyt pelailemassa ja silloin tällöin lenkkeilemässä, mutta liikunta on jäänyt aivan liian vähäiselle. Häiden jälkeen haluan ja lupaan lisätä liikuntaa.



Häitä on suunniteltu enemmän ja vähemmän lähes päivittäin. Olemme käyneet juhlapaikalla suunnittelemassa ja tienvarsikyltit tehty. Koristeita osteltu ja askarreltu, häämenu suunniteltu, kukkia mietitty, puvut hommattu ja viety ompelijalle, kengät ostettu, leipomuksia suunniteltu ja delegoitu, häämatkaa jännitetty, harjoteltu vaimottelua, pusuteltu, mietitty tulevaa...kaikkea ihanaa ja yhtä aikaa niin stressaavaa ja jännittävää! :D




Täytin myös tässä tohinassa 24 vuotta 20.6. ja työpäivän jäljeen kotona odotti kukkakimppu ja pieni lahja. Juhannukseksi anoppi oli leiponut myös aivan ihanan kääretortun mulle. Olen valmis viettämään synttäreitäni aina 30-vuotiaaksi asti, mutta en enää sen jälkeen...nytkin tekee jo tiukkaa! :D


Pieni äksidentti on myös ehtinyt tapahtumaan, sillä kadotin kihlasormukseni järveen, kun kävimme uimassa. Vieläkään ei ole sitä löydetty etsinnöistä huolimatta ja sinne se taitaa jäädä järven pohjaan kimaltamaan. Onpahan sitten jälkipolville kertomista... :D Kyllä sinä päivänä itketti monesti, mutta nyt osaan jo ajatella, että onhan elämässä paljon suurempia asioita, vaikka onhan tuossa rinkulassa myös tunnearvoa. Odotellaan nyt vielä hetki ennen kuin lähdetään uudestaan sormuskaupoille. Ottakaa aina sormukset pois, kun menette uimaan, jos ne ovat vähänkään liikkuvaista sorttia!


Näillä fiiliksillä, huomenna taas uuteen päivään! :) Olipa ihana saada kertoa hieman fiiliksiä, ja mitä kaikkea olen touhunnut.

Kertokaa ja kommentoikaa, jaksoitteko lukea tänne asti? Ja haluaisitteko multa useammin päivityksiä? Ihanaa alkanutta kesää kaikille ja palataan taas, kun ehdin ;)   ♥jepa