maanantai 26. kesäkuuta 2017

Valmistujaisjuhlat

Moikka kaikille! :)


Täällä juhlittiin eilen vielä viimeisen kerran valmistujaisjuhliani läheisten kanssa. Pidimme juhlat meillä kotona ja lopulta ihan hyvin mahduimme kaikki tänne asuntoomme, kun terassillakin pystyi välillä olemaan sateen hellittäessä. Meitä aikuisia oli 16 ja lapsia 6, eikä ihan kaikki ollut samaan aikaan täällä. Vieraat viihtyivät todella hyvin ja meidän mielestä ainakin oli leppoisa tunnelma. Nyt voi jättää opiskeluvuodet hyväksi muistoksi.




Äiti oli hankkinut meille kahvipöytään aivan ihanan kimpun, joka sopi täydellisesti värimaailmaan. Meidän kukka-Timo Lundin kukkakaupasta jälleen teki upean kimpun.


Tarjottavat riittivät hyvin, mutta onneksi ne kuitenkin maistuivat vieraille, eikä jäänyt kovinkaan paljoa ylimääräistä roskiin heitettäväksi. Äitini leipoi suolaisenpiirakan ja anoppini täytekakun ja loput tein sitten itse; voileipiä, mokkapaloja, rocky road mutakakku, mangojuustokakku ja korvapuusteja. Illemmalla oli vielä jätskiä tarjolla ja muita herkkuja myös. Tässä emännän roolissa on se hyvä, että ei tule syötyä niin paljon kaikkea, kun touhuaa samalla muutakin. Toki nyt tänään heti aamun aloitin kakkupalalla...







Aina kaikissa juhlissa käy samalla tavalla, että aluksi ehdin/muistan kuvailla jonkin verran, mutta sitten se unohtuu täysin. Nyt kävi taas niin, joten kaikista vieraista ei kuvia saanut napattua.



Ihania ja tarpellisia lahjojakin sain, joten niistä vielä kiitos kaikille! :) Kuvasta puuttuu ainakin kamerajalusta, jonka sain myös lahjaksi.

Kiitos kaikille juhlijoille, oli mukava päivä! :)   ♥jepa

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Valmis tradenomi


Nyt vihdoin ja viimein kova työ on palkittu!! :) Olen saanut ammattikorkeakouluopinnot päätökseen ja tradenomin paperit on täällä! Näin jälkikäteen on kiva muistella opiskeluvuosia, vaikka tämä kevät onkin ollut uuvuttava ja todella stressaava. Oikeastaan nyt tuntuu siltä, että oliko siinä nyt kuitenkaan niin iso työ ja olisiko sittenkin pitänyt panostaa enemmän ja olla kunnianhimoisempi. Muistan, että ajattelin näin myös lukion jälkeen, kun sain valkolakin päähäni.



On vain hyväksyttävä se, että en ole kovin kunnianhimoinen ihminen. Olen tunnollinen ja yritän parhaani, enkä päästä itseäni helpolla henkisesti, mutta välillä voisi olla pikkuisen kunnianhimoisempi. Toisaalta se helpottaa itseä, kun voi hyväksyä itseltään myös niitä huonompia numeroita ja suorituksia. En tiedä ymmärrettekö, mitä tällä tarkoitan, koska en oikein itsekään osaa sitä selittää.


Tässä ne komeilevat; valmis opinnäytetyö ja tutkintotodistus. Opparista tuli (vain) 3, vaikka alunperin tavoittelin 4. Nyt keväällä, kun olin niin väsynyt tähän kouluun ja halusin vain saada sen päätökseen ja näyttää muille, että perkule kyllähän minäkin valmistun, niin motivaatio katosi koko työstä. Tiedän aikalailla seikat, joita olisi pitänyt vielä parantaa, jotta olisin saanut 4, mutta minulla ei ollut tarpeeksi sitä kunnianhimoa. Lopulta ajattelin, että kyllähän se 3 on hyvä arvosana ja annoin mennä! Tuskin sillä numerolla tulen tulevaisuudessa tekemään mitään, paitsi jotakin jatko-opiskeluita varten sillä voisi olla merkitystä. Muuten todistukseni näytti kokonaisuudessaan omiin silmiini aikas hyvältä. Olen kuitenkin nyt onnellinen ja tyytyväinen itseeni, vaikka aluksi olinkin hieman pettynyt.


























Meillä oli Seinäjoella valmistujaisjuhlat 26.5. ja menin sinne vanhempieni ja Pasin kanssa. Tilaisuuden jälkeen oli kaikille kakkukahvit. Tämän jälkeen menimme Pancho Villaan syömään ja lähdimme ajelemaan kotia kohti. Oli kyllä uskomattoman hyvä fiilis saada tuo todistus käteen, sillä se konkretisoi valmistumisen.




Puhuimme juuri yhtenä päivänä Pasin kanssa siitä, kuinka nopeasti tämä aika meni. Välillä on hammasta purtu, mutta selvisimme tästä ja haluankin kiittää Pasia, että on ollut mun tukena opiskeluiden ajan. Varsinkin nyt viimeisen puolen vuoden aina, joka on ollut se vaikein ja takkuisin aika, mutta nyt se kaikki on takana.

Juhlimme läheisteni kanssa juhannuksen aikoihin valmistumista täällä meidän omassa rivitaloasunnossa. Vieraita ei ole lopulta kovin paljon tulossa ja he tulevat hieman eri aikoina, joten eiköhän me hyvin tänne mahduta. On ihana vielä kerran juhlia tätä saavutusta ja sitten jatkaa kohti uusia haasteita!   ♥jepa